ERÄSIVUT.NET
<- Edellinen Seuraava ->
|
ERÄSIVUT.NET <- Edellinen Seuraava -> ERÄÄN RIISTATILAN TARHAUSOHJEITA |
|
Ammattimaisen fasaaninkasvatuksen keinoja on helppoa ja järkevää soveltaa myös harrastelijoiden tarhaustoimintaa helpottamaan, vaikkeivät olosuhteet ja resurssit aivan kaikkea antaisikaan myöten. Seuraavassa vinkkejä tarhaukseen erään suomalaisen ammattimaisesti hoidetun riistatilan kokemuksista.
Alussa kerrotaan yleisesti tarhauksen vaiheista ja kulusta kesän mittaan ja lopussa on vielä omat kappaleensa vedestä, ruokinnasta ja yleisimmistä ongelmista. Emolintutarhoista munat kerätään päivittäin munakennoihin, joissa ne varastoidaan viileään paikkaan mahd. lyhyeksi ajaksi. Järkevä säilytysaika muotoutuu tietysti munatuoton ja hautomakonekapasiteetin myötä, mutta säilytysajan tulisi pysyä n. viikossa. Säilytyksen aikana kennojen asentoa tulee säännöllisesti käännellä. Munat voidaan säilyttää kärki ylöspäin vaikkei asennolla suurta merkitystä lienekään. |
Kun riittävä munamäärä on saatu kasaan munat siirretään ensin huoneenlämpöön ja sieltä edelleen hautomakoneeseen, jossa munien asento on kärki alaspäin.Munia käännellään edelleen säännöllisesti. Hautomakoneessa munat ovat 37,8c asteen ja n.50-60% kosteudessa 22-23 vrk., kunnes munissa alkaa elämä ja ne voidaan siirtää kuorimakoneeseen. Kuorijassa kosteus nousee/nostetaan jopa 100%. Kuorijasta untuvikkoja ei tule poistaa ennen niiden kuivumista. Koneissa lämpötilan vaihtelu tulee saada minimiin, ja jatkuva valvonta on välttämätöntä. Luotettavimpia mittareita ovat elohopeamittarit.
|
Untuvikkojen kuoriuduttua ja kuivuttua ne siirretään poikaskehiin. Kehät on helppo tehdä esim. kahdesta n. 60cm. korkeasta vanerilevystä. Kehissä pidetään pohjana hiekkaa ja lämpölamppujen korkeutta säätelemällä pidetään lämpötila sopivana, oikea lämpötila selviää poikasten käyttäytymistä tarkkailemalla. Keskelle pyrkiminen on merkki kylmyydesta ja kehälle pyrkiminen kuumuudesta. Sopiva lämpötila lamppujen alla on n.38C. Lämpölamppujen on luonnollisesti oltava punaisia, mielellään 250W lamppuja.
Tilassa jossa kehiä pidetään tulee myös huomioida muutamia seikkoja. Lämpötilan on oltava yli 20C, niin että ilmanvaihto kuitenkin on järjestetty. Tila tulee pitää pimeänä, peittäen ikkunat ym. Alussa untuvikkojen opetellessa vesiautomaattien ja ruoka-astioiden sijaintia on valoja kuitenkin pidettävä päällä. Muutoinkin yö/päivä vuorottelu muutaman tunnin välein on hyödyllistä järjestää esim. aikakytkimellä. |
Untuvikkojen kuolleisuusprosentti ei saa kohota muutamaa prosenttia suuremmaksi. Pahin aika on pari päivää kuoriutumisen jälkeen, jolloin ruskuaispussin voimat eivät enää elätä poikasia. Untuvikot hyppivät kehistä jo reilun viikon ikäisinä jolloin kehät voi poistaa ja linnut päästää koko poikastilaan. Jos tilassa on nurkkia, ne tulee poistaa tai poikasia pitää aluksi paimentaa estäen näin nurkkiin kerääntyminen ja kuoleminen.
Poikasten opittua juomaan ja syömään kannatta poikastilaan tuoda esim. männyn hakkuutähteitä. Lattia tulee ohuesti hiekoittaa. Jo poikastilassa voi lintuja silloin tällöin kastella. Olosuhteista riippuen poikaset voi siirtää ulkotarhaan 6-viikon iästä ylöspäin, aina on kuitenkin pyrittävä suorittamaan siirto lämpimien säiden aikana. Hyvä ulkotarha sisälyää sekä katotonta että katollista tilaa. Mahdollisimman suuret tilat tuottavat yleensä parhaat linnut. Hakkuutähteitä kannattaa käyttää runsaasti ja säistä riippuen linnut kannattaa kastella säännöllisesti. Kun linnut on saatu ulkotarhoihin on fasaaninkasvatuksen kovimmat työvaiheet ohi. Veden ja ravinnon saannin turvaamisen jälkeen linnut ovat varsin huolettomia ja ovat näin valmiita myöhemmin tapahtuviin istutuksiin. |
Vesi on luonnollisesti tärkeä osa lintujen hyvinvointia. Untuvikoille käytetään yksinkertaisia automaatteja jotka vähintään kerran päivässä täytetään ja pestään, poikastilassa voi käyttää suurempia, vesijohdosta vetensä saavia automaatteja jotka toimivat aina pakkasten tuloon saakka myös ulkotarhoissa. Ulkotarhoissa hankalinta aikaa on syystalvi jolloin pakkaset jäädyttävät automaatit, mutta lunta ei vielä ole. Niinpä tarhoihin joko päivittäin kannetaan vesi tai kehitellään itse erilaisia ratkaisuja.
|
Ruokinnassa on muutamia huomionarvoisia seikkoja. Untuvikot pärjäävät mainiosti pari ensimmäistä päivää ruskuaispussinsa voimalla, mutta ruokaa tarjotaan toki heti. Rehujen raekokoa voi suurennella poikasten kasvaessa sopivaan tahtiin. Viljan tarjoilun voi aloittaa esim. 5-6 viikon iässä, mutta puhtaasti viljalle linnut kannattaa laittaa vasta aika suurina ja silloinkin pikkuhiljaa. Ongelmaksi saattaa nimittäin muodostua kannibalismi. Emolinnuilla munintarehu on tietysti tärkeä muninnan laukaiseva tekijä. Ravinnon tarjoiluastiona voi käyttää tarkoitukseen soveltuvia astioita pienemmille ja ulkotarhoihin voi sijoittaa suuriakin automaatteja.
Mikäli mahdollista linnuille on hyvä antaa niiden kaikissa elinvaiheissa esim. niitettyä heinää ym. myös vaikkapa vihanneksia voi tarjota. |
Yleisimpiä ongelmia ja ratkaisuja niihin:Kannibalismi -Vain samanikäisiä poikasia samoissa tiloissa. -Mahdollisuus päästä pimeään turvaan. -Suoja, esim hakkuutähteet -Riittävän suuret tilat/lintu -Punaiset lämpölamput -Ravinnon eläinvalkuainen |
|
Sivun alkuun Aloitussivulle Seuraava -> © 2002 Parhalahden Metsästäjät Ry & Eräsivut.net |