ERÄSIVUT.NET

<- Edellinen Seuraava ->

HÄKEISTÄ JA AUTOMAATEISTA

Fasaanitarha

Kuvan häkki on kooltaan 3.90 m x 4.20 m x 2.30 m ja rakennettu elementeistä, jotta sen siirtäminen maastoon olisi helppoa.

Kuvan häkin purkaa ja kasaa muutamassa minuutissa, takaseinällä ja katolla suojaa antaa 4 x 6-metrinen raskaspeite. Elementit on yhdistetty kulmista ruuvein, puurunkomateriaali on kokoa 38 x 50 mm ja verkkona on käytetty rappausverkkoa 19 x 19 mm silmällä. Häkin alareunusta kiertää 40 cm korkea laudoitus ja häkin ulkopuolella maatavasten kiertää verkko, ettei ylimääräisiä vieraita pääse kaivautumaan sisälle. Häkissä täytyy olla linnuille muutamia orsia ja muutamia kuusia suoja- ja istumapuiksi, pesän voi tehdä olki- tai heinäpaaleista.

Oviaukon alareunaa on syytä nostaa 30-40 cm maanrajasta, niin ovi toimii moitteettomasti talvisaikaankin.

Kuvan häkki kuten edellinenkin, mutta harjakatolla varustettuna ja häkin katosta puolet on pellitetty. Verkot kiinnitettiin elementteihin paineilmakäyttöisellä hakasnaulaimella. Tämäkin häkki sai myöhemmin parille seinälle suojakseen raskaspeitteen.

Kuvassa koekasataan uutta häkkiä..

Häkkiin käytettävän verkon silmäkoon pitää olla alle 20 mm kanttiinsa, jos haluaa pitää kärpät pois tarhan sisäpuolelta, jopa minkkiverkko päästää naaraskärpän silmästään sisälle.

Ruokinta-automaatti

Tämä automaatti vetää viljaa sisäänsä n. 100-120 kg, pikkulokeroihin mahtuu rehua n. 35 kg ja vaikka auringonkukan siementä toiset 35 kg. Raaka-aineena käytettiin 6 mm koivuvanerilevyä ja kasattiin ruuvein laudasta sahattujen rimojen avulla. Tämän automaatin nielua pienennettiin koetäytön jälkeen.

Kuvan automaatti mallia
R. Alakangas.

Vesi-automaatti

Tällaisia juottokuppeja käytetään esim. minkkitarhoilla, ne ovat käyttökelpoisia myös lintuja tarhatessa. Kupin pitkät reunat laitetaan verkosta häkin sisälle ja kiinnittää sen voi vaikka nippusiteillä. Kupin automaattipuoli on syytä suojata tiheällä verkolla, niin välttyy toimintahäiriöiltä, kun lehdet rupeavat varisemaan puista. Kohosta vedetään kumi-/muoviletku säiliöön, joka ripustetaan automaatin yläpuolelle, me olemme käyttäneet puhdistettuja 20-25L kanistereita vesisäiliöinä.

Normaalisti kuvan tilanne ei toimi enää huhtikuun puolella, vaan toinen kukoista yleensä joutuu alakynteen tai parhaassa tapauksessa menettää henkensä. Poikkeuksiakin löytyy, varsinkin jos tarhan koko on riittävän suuri ja kanoja kukoille on tarpeeksi, silloin eri kukoilla on omat kanansa, ylärajana yleensä pidetäänkin kymmentä kanaa kukkoa kohden.

Ylimääräiset kukot lasketaan irti keväällä ennen muninta-ajan alkua, silloin täytyy muistaa järjestää myös ulkokukoille automaatti ruokintaa varten. Jos haluaa varmistaa lintujen pysymistä istutusalueilla, niin täytyy muistaa, että automaateista ei saa koskaan ruoka loppua kokonaan.

Ruokinta-automaatin paikka tulee valita huolella ja mieluusti läheltä istutushäkkiä. Jos alueella on korkeaa kasvillisuutta tai riistapelto, jossa on korkeita kasveja suojaamassa lintuja, niin siellä on oiva paikka automaatille. Automaattia voisi suojata esim. irtokuusilla niinkauaksi kunnes riistapellon kasvit ovat riittävän korkeita lintujen suojaksi.

Häkeissä joissa verkotus on alas asti olisi hyvä tehdä n. 50-60 cm korkea suoja laudoista tai levyistä kiertämään häkin alareunan muninta-ajan, koska kokemuksen perusteella on todettu, että alueella asustavat villit fasaanikukot työllistävät häkkiä hallitsevaa kukkoa omalla toiminnallaan siinämäärin, että häkkikukon "työ" saattaa olla vajavaista, eli on parempi jos häkkikukko ja irtokukot eivät näkisi toisiaan, näin säästytään hedelmöittymättömien munien hautomiselta.

Fasaanit saadaan munimaan puhtaisiin niille tehtyihin heinäpesiin jättämällä päivittäin munien keräysvaiheessa pesään aina yksi muna. Pesät kannattaa rakentaa sellaisiin paikkoihin, jossa ne ovat suojassa sateilta ja linnuilla on mahdollisuus tonkia kosteampaa maapohjaa pesän alta esille.

Munien säilytyksestä ollaan montaa eri mieltä, suositeltava säilytyslämpötila on +8 - +14 ºC ja kosteus mieluusti 50-60%. Kuoriintumiselle parhaat edellytykset saa, jos munat pystyy laittamaan hautomakoneeseen n. 5-8 vrk:n sisällä, kuitenkin viimeistään 10 vrk:n sisällä. 10-11 vrk:n jälkeen munien kuoriintumisprosentti tulee putoamaan jyrkästi.

Munat laitetaan ajoissa desinfioituihin ja tuuletettuihin munakennoihin yleensä tylppä pää ylöspäin ja säilytetään pimeässä suojassa auringonvalolta. Mielipiteitä on monenlaisia siitä, että pitäisikö munia käännellä säilytyksen aikana, itse olen sitä mieltä että munia voi käännellä noin kerran vuorokaudessa eikä enempää, luonnossa emokin kääntelee ja lämmittää munat aina kun se käy munimassa pesään, jos munat säilytetään suht kosteassa tilassa ei kääntely päivittäin ole välttämätöntä. Munia käsiteltäessä täytyy varoa tärähdyttelemästä munia, likaiset, epämääräisen muotoiset ja liian pienet sekä liian suuret munat voidaan poistaa jo niitä kerättäessä.

Tämä häkki rakennettiin pääasiassa istutushäkiksi ja se on elementtihäkki, jotta sen voi kuljettaa tiheäänkin maastoon. Häkin mitat ovat 3.0 m x 2.80 m x 2.10 m, laudoitusta laitettiin n. 110 cm korkeudelle, jotta nuorikkoja pelottavat ulkoiset tekijät jäisivät minimaalisiksi, seinät toimivat myös erinomaisena tuulensuojana.

Katolle on tarkoitus laittaa 6x10 m leveä kevytpeite kaksinkerroin ja peitteen reunoihin laitetaan rimat, jotka ruuvataan kiinni häkin runkoon. Peitteellä saadaan sadesuoja ja ehkäistään nuorten lintujen vammoja mahdollisia kattokosketuksia ajatellen. Peitteen alle laitetaan muutamia tukipuita ja peitteen mahdollisiin "pussikohtiin" tehdään muutama pieni reikä, jotta sadevedet pääsevät valumaan pois. Täytyy vielä muistaa ettei reikiä vahingossa tee pesäpaikan kohdalle, jossa heinäpaalit sijaitsevat.

Tämä automaatti rakennettiin lintujen ulkoruokintaa varten, siksi sen vetoisuus onkin 155 litraa. Automaattia rakennettaessa toinen kattolevyista kiinnitettiin pelkästään harjalla olevaan kumiin, jotta kattolevyn saa kääntää syrjään automaattia täytettäessä. Kattolevyjen alle on hyvä tehdä toinen irtoluukku vielä, ettei pikkulinnut pääse sinne talvenaikana sotkemaan jyviä, runkomateriaalina käytettiin puuta ja peltiä.

Jyväkaukalosta ei kannata tehdä liian leveää, ettei linnut pääse ulostamaan jyvien sekaan ja kaukalon reuna on oltava riittävän korkea, ettei linnut tonkiessaan jyviä kaiva niitä ulos kaukalosta. Nyrkkisääntönä voi pitää, että rungon ja kaukalon pohjan välisen nielun rako saa olla noin puolet kaukalon ulkoreunan korkeudesta.

Kuva Ylilaurien tilalta, jossa fasaaneja sisätarhassa. Samassa tilassa on kymmeniä kukkoja ja kanoja, syy sopuisaan elämiseen on laajat tilat ja kanojen reilu määrä eli joka kukolla on oma haareminsa.

Sivun alkuun
Aloitussivulle
Seuraava ->