ERÄSIVUT.NET

<- Edellinen Seuraava ->

LOUKKUJA JA PYYDYKSIÄ

Kanuloukku mallia M. Heilala

Loukku viritetty pyyntiin ja koekäyttö menossa.

Loukun pohjan täyttäminen menossa, siihen käytettiin multaa ja sammalta.

Loukun mitat ovat L 2.0 m x P 2.5 m x K 0.8 m .

Kuvassa loukun laukaisulaite, vihreä naru kiinnitetään puuhun tai johonkin vastaavaan tukevaan, jolla pidetään loukun kansi ylhäällä. Punaiset narut ovat kiinni loukun kannessa ja ohuessa vihreässä narussa on kiinni syötti.

Omavalmisteinen supiloukku mallia A. Oja pyyntipaikallaan. Tulos kaudella -00 ja -01 tältä paikalta 4 supia, 2 minkkiä, 1 kärppä, 1 varis ja 1 lokki sekä yksi Bella-niminen dreeveri karkulainen, joka onneksi löysi iltapimeällä tiensä kotia vahingoittumattomana omistajansa järkeilyn ja koko illan haukkumisen seurauksena.

Minkkiloukku, johon mallia on haettu Grandlundin samanmoisesta loukusta, tietysti se on saanut pieniä parannuksia tekniikkaansa ja takaseinän verkkoa on tihitetty syötin kohdalta sekä syötitysaukko loukun päällä, jossa myös omistajan tiedot. Ominaishajuja pyynnin tehostamiseksi loukkuun voi hakea jostain lähiseudun minkkitarhalta.

Tältä näyttää omavalmisteinen "killeri"loukku, alkuperäiseen myynnissäolevaan malliin nähden muutoksia on tehty, esim. kulku tässä loukussa laatikon reunoilta läpi asti kun ns. tehdasversiossa se on laatikon päästä rautoja vasten.

Tässä killeri loukku sisältä, loukun pyytävyyttä voi tehostaa laittamalla ns. vasaran päälle puista varisseita lehtiä, vanhoista pesistä lintujen höyheniä/untuvaa ja munien kuoria. Reijät loukun molemmissa reunoissa ylhäällä ovat varmistin vasaralle eli rautatanko suojaa käyttäjää, jos loukku laukeaa aseteltaessa sinne vaikka höyheniä. Verkot kulkuaukkojen suunnassa on oltava riittävän pitkät etteivät esim. koirat pääse sinne katkomaan käpäliään.

Kuvan loukku tilattu joltain valmistajalta, jonka nimi ei nyt muistu mieleen, mutta tälläkin loukulla pyynti on jo tuottanut tulosta useamman kerran.

Keinulautaloukku mallia M. Oja, loukun katto saranoitu ja sen alla minkkiverkko, joka helpottaa huomattavasti eläimen lopettamista loukkuun ja säästää varmaan myös pidemmällä tahtäimellä itse loukkuakin.

Keväistä pienpetojahtia Parhalahden Liminkaojalla, Kari tutkii yöllisiä jälkiä sulan reunassa ja suunnittelee mihin voisi loukun sijoittaa... Minkkejä alueella on liikkunut runsaasti ja ne on hyvä saada vähemmäksi ennen lintujen pesintäaikaa. Minkkien kiima-aika on alkukeväästä ja silloin ne liikkuvat alueella laajasti, mutta kuitenkin pääsääntöisesti vesistöjen äärillä.

Minkki synnyttä yleensä huhti-toukokuussa johonkin suojaiseen paikkaan ja poikasten yleisin lukumäärä on 5-6 poikasta, minkin keskimääräinen elinikä vaihtelee alueittain suuresti kulloisenkin alueen metsästäjien aktiivisuuden mukaan mutta viekkaimmat yksilöt saattavat elää jopa yli 10-vuotiaiksi.

Minkkiä tavataan koko suomessa ja sen pyyntiaika on koko metsästysvuoden mutta naarasta, jolla on pennut ei saa tappaa 01.05-31.07 välisenä aikana.

Pyynti tuotti tulosta ja taas on yksi minkki vähempänä Parhalahden maastosta, tämä minkki oli normaalista poiketen väriltään harmaapohjainen, kun yleensä ne ovat sävyltään vaalean tai tumman ruskeita.

Minkki liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin mutta sitä tavataan liikkeessä myös päivisin. Minkin pääravintoon kuuluu linnut, lintujen munat, lintujen poikaset, pikkunisäkkäät, sammakot, kalat, ravut sekä erilaiset ihmisten ruuan ja saaliiden tähteet ovat minkkien herkkua.

Minkki on yleensä nuuka loukkuun sijotettavan syötin tuoreudesta, vanha silakka ei tahdo olla riittävän tehokas vetonaula minkin loukkuun saamiseksi mutta tuoretta kalaa minkki ei voi yleensä vastustaa joten syötti kannattaakin vaihtaa loukkuun riittävän usein, vaikka tietysti nälkäiselle minkille kelpaa melkein mikä vain syötäväksi kelpaava.

Sivun alkuun
Aloitussivulle
Seuraava ->