ERÄSIVUT.NET

<- Edellinen Seuraava ->

Näkymiä ja kuulumisia MKJ:n toimintakeskuksesta Hollolan Laitialasta

Metsästäjäin Keskusjärjestön Laitialan toimintakeskus perustettiin 1982 Lahden Hollolaan. Keskus on perustamisestaan lähtien toiminut järjestön metsästyksen ja riistanhoidon malli-, kokeilu- ja koulutusalueena. Sen keskeisimpiä tehtäviä ovat ajanmukaisen ja käytännöllisen riistanhoidon ja metsästyksen edistäminen mallialueena. Metsästäjät, monet oppilaitokset ja muut tahot kuuluvat Laitialan vuotuiseen käyttäjäjoukkoon.

Viime vuosien projekteihin ovat kuuluneet metsäkauriiden siirtoistutusten ja tarhauksen organisoiminen, muun riistanhoidollisen tarhaustekniikan kehittäminen, metsäriistatietojen alueellisen keräilymenetelmän edistäminen metsätaloussuunnitteluun sekä riistapeltosiemenseosten kokeilu ja kotimaisen rehusiemen tuotannon tukeminen. Myös riistan suoja- ja ravintokasvien testaus- ja kokeilutoiminta ovat olleet luonteva osa elinympäristöparannuskokeilua, samoin kuin pienpetopyyntimenetelmien kehittäminen.

MKJ Laitiala on riistamestarin erikoisammattitutkinnon keskus. Riistamestaritutkinto muodostuu kaikkiaan 16 näyttökoeosiosta ja sen ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon perusteet korostavat työelämän mukaista ammatinhallintaa. Vähimmäissuoritusaika tutkinnossa on yksi vuosi. Tutkinnon aloittamista varten järjestetään keväällä ohjaus- ja lähtötasotestausjakso, jolle tutkinnon aloittavat henkilöt ohjataan hakemusten perusteella. Useimmat tutkinnon suorittajat ovat ennalta osallistuneet riistanhoidon jatkolinjoilla annettavaan, tutkintoon valmentavaan koulutukseen.

Riistamestarin erikoisammattitutkintoon liittyvissä kysymyksissä sekä ilmoittautumisasioissa sinun tulee kääntyä MKJ Laitialan toimintakeskuksen puoleen.

MKJ Laitialan toimintakeskus
Metsästäjäntie 39
16790 Manskivi
Puh. 03-882570, Fax. 03-8825711
Ilkka Ala-Ajos, 0500-817913

Riistamestarikokelas Jukka Liikanen esittelee miten fasaanikukkoa oikeaoppisesti käsitellään loukkaamatta lintua mutta kuitenkin saadaan lintu pysymään rauhallisena.

Toimintakeskuksen linnut olivat hyvinvoivan ja terveen näköisiä vaikka lintuja oli paljon. Tämä johtuu siitä että linnuille oli tarjolla monipuolista ravintoa, hyvät suojapuustot tarhoissa ja yleensäkin tilaa tarpeeksi että linnut pääsevät myös lentämään tarhoissa.

Tietysti vaikuttavina tekijöinä mainittakoon myös emolintujen ja kukkojen vaihtuvuus, jolloin sukusiitoksen mahdollisuus on pieni ja näin alueen kanta voi hyvin. Kukoilta oli jalostettu pois niille tyypillinen valkea kaularengas. Kukko jolta kaularengas puuttuu, sekoittuu paljon paremmin luonnon väreihin ja esim. kanahaukan on vaikeampi havaita lintua.

Häkkirakennelmat olivat hyvin yksinkertaisia. Paalut oli upotettu maahan jonka jälkeen ympärille oli laitettu seinäverkot. Verkko oli noin 2.5 millin paksuista tiheäsilmäistä ullakkoverkkoa. Kattoverkot olivat 75 millistä kanaverkkoa, joka oli kiristetty keskeltä tarhaa paalurivistöllä auman muotoiseksi. Näin linnuille oli saatu lisää ilmatilaa ja loukkaantumisvaara on huomattavasti pienempi joustavan katon ansiosta. Katon korkeus oli reunoilta n.2.5 metriä ja keskeltä häkkiä n.3.5 – 4 metriä.

Linnuille oli tehty ruokinta-automaatit sinkitystä pellistä. Ne olivat tukevatekoisia, riittävän suuria ja niitä oli tälle lintumäärälle runsaasti. Kannet olivat myös peltiä tai vesivaneria ja tuettu sillä tavalla, että ne kestävät lintujen istua kannella sen kallistumatta. Pelti materiaalina on hyvä, varsinkin talvikäytössä kovilla pakkasilla, jolloin muovilla tahtoo olla ominaista halkeilla.

Lintujen suojapaikat oli tehty niin, että häkin pituussuunnassa kulkevan orren päälle oli ladottu molemmin puolin kuusia ja havupuiden latvuksia nojolleen. Täten orsien alustat ovat kuin pitkiä suojaisia tunneleita, hyvää asiassa on myös se, että suojamateriaali on ihan samaa tavaraa kuin mistä linnut hakevat suojaa luonnossakin. Suojapaikoissa kuusirivistöjen sisällä oli olkia tai heiniä, jotka on helppo haravoida pois ja vaihtaa uusiin häkkejä siivotessa.

Jukka jälleen tositoimissa.

Haavilla pyydystetyt kukot lähtivät kohti uusia morsiamia Parhalahdelle. Kukot kuljetettiin isossa tv-laatikossa, johon tehtiin riittävästi ilmareikiä (erityisesti laatikon kanteen), jotta ilma pääsisi vaihtumaan tehokkaasti. Laatikon ilmanvaihtoa tehostettiin matkan aikana muutamia kertoja avaamalla auton takakontti pysähdysten ajaksi. Suurin pelonaihe oli, että lämpö pääsee nousemaan liikaa, samassa laatikossa kun oli 7 kukkoa. Linnut selvisivät 6 tunnin ajomatkasta erinomaisesti, muutamaa nokittua päälakea lukuunottamatta.

Linnuille on tehty metsään häkkien liepeille erityinen suoja-alue, jonka ympärillä kiertää verkko, joka pitää maapedot pois, alue on kooltaan noin puolisen hehtaaria.

Suoja-alueelle on ovi suoraan istutushäkistä, kun istutusaika koittaa saavat linnut lähteä harjoittelemaan luonnossa elämistä sitten kun itse uskaltautuvat ulos eli näin linnut jäävät varmemmin lähialueelle kun niitä ei hätistellä, vaan ne lähtevät häkeistä kaikessa rauhassa ja voivat vielä palata häkkeihin jos uusi iso maailma näyttää vielä liian pelottavalta.

Suoja-alueella ei ole kattoverkkoa lainkaan, jonka takia ilmavaaran varalle onkin tehty vanhoista häkkikuusista ja oljista tihentymiä, joista linnut saavat lisäsuojaa, oljet on levitetty kuusirunkojen oksille.

Lintuja ruokitaan suoja-alueella säännöllisesti ja siksi ne viihtyvätkin siellä, osa linnuista palaa sinne yöpuulle vielä pitkienkin aikojen päästä.

Tässä toisessa häkissä on lisänä laudoitus alaosassa, jolloin esim. nuorikoita pelottavat tekijät on minimoitu. Häkit on osastoitu niin, että niissä oli avattavat riittävän leveät väliovet. Yhdessä häkissä on 4-5 erillistä osastoa.

Alueelle on istutettu viime vuosikymmenen aikana metsäkauriita ja tällä hetkellä kannan hoitomenetelmiin kuuluu jo metsästyskin.

Kuvassa pari komeaa pukkia.

Riistapeltoja tehdään niin kauriille, peuroille, hirville, jäniksille kuin fasaaneillekin ja menetelmät sekä siemenlajikeratkaisut ovat monien vuosien kokeilujen tulosta.

Keskuksen fasaanimunatuoton haudontaan on valittu Funki-merkkinen 1500 munan hautomakone. Kone näkyy kuvassa vain osittain johtuen sen sijoituspaikan kapeudesta. Munakääntö on koneessa automaattinen ja tällä koneella päästään n. 75-85% kuoriintumiseen. Koneen alaosasta löytyy kuoriintumistasot, jonne munat siirretään haudonnan 22 vrk:n päättyessä.

Tästä häkistä löytyy myös kanoille tarkoitetut keinopesät, jotka on tehty laudasta ja niiden pesämateriaalina käytetään heinää tai olkia. Pesät kuvan oikeassa reunassa, väriltään punaiset ja niissä on vihreä huopakatto.

Sivun alkuun
Aloitussivulle
Seuraava ->