ERÄSIVUT.NET

<- Edellinen Seuraava ->

ISOMPIA JA PIENEMPIÄ HAUTOMAKONEITA

Haudontakone 4

Kuvassa Ylilaurien kiertoilmatyyppinen haudontakone vielä telakalla.

Styrox-runkoinen haudontakone

Kuvassa yksinkertainen styrox-runkoinen pöytämallinen haudontakone, jolla päästään yllättävän hyviin kuoriintumisprosentteihin ja joka on helppo valmistaa. Valmiita styroxlaatikoita löytyy monenlaisia kauppojenkin hyllyiltä, tämä kone on kuitenkin tehdasvalmisteinen ja tuotettu aikoinaan jenkeistä.

Styroxkoneen ulkomuodot, laatikko voi tietysti olla muunkin mallinen. Täytyy myös muistaa, että kuoriintuneen erän jälkeen kone on puhdistettava huolellisesti, jotta seuraavankin erän kuoriintuminen onnistuisi. Käytettäessä desifiointiaineita on muistettava koneen huolellinen tuuletus ettei "kaasutettaisi" sinne laitettavia munia.

Koneen pohjaosassa näkyy vesiurat keskellä ja nurkissa ilmareijät sekä verkko, jonka päälle asetellaan munat. Kyseisen koneen haudontakapasiteetti n. 80-100 fasanin munaa. Tällaisella koneella haudottaessa haudonta tapahtuu enemmän luonnollista haudontaa muistuttaen verrattuna kiertoilmatyyppiseen koneeseen, johtuen siitä että munan yläosan lämpötila on korkeampi kuin alaosan. Luonnossa munan yläosan ja alaosan lämpötilaero voi olla jopa yli asteen. Kiertoilmakoneessa munat ovat tasalämpöisempiä, koska lämmin ilma kierrätetään alhaalta ylöspäin, vaikka ns. "uuni" sijaitsee yleensä koneen yläosassa, kierrätettävä ilma kostutetaan koneen alaosassa olevan vesikaukalon avulla.

Tässä kuvassa näkyy styroxkoneen 25 W vastus ja eetteritermostaatti kanteen kiinnitettynä sekä pleksiset kurkistusikkunat.

Koneen kannessa näkyy termostaatin säädin ja punainen lamppu, joka osoittaa palaessaan, että vastuksessa on virta päällä sekä virtajohto. Kuvista uupuu koneen lämpö- ja kosteusmittari.

Kerättäessä munia koneeseen täytyy muistaa, että munan pinta on huokoinen ja että niitä ei saisi käsitellä koskaan paljain käsin, käsistä jää muniin rasvaa sekä bakteereja, jotka saattavat tuhota munan. Munat voi puhdistaa sievästi vaikka pullasudilla tai tarvittaessa kostutetulla puhtaalla talouspaperilla. Paikan, jossa lintuja munitetaan, täytyy olla kuiva ja suhteellisen puhdas, vetisessä paikassa vesi läpäisee munan kuoren ja lika estää munaa hengittämästä ja tuhoaa munan tai ainakin heikentää sen mahdollisuuksia kehittyä. Puhtaat villa- tai puuvillakäsineet ovat riittävä suoja munien käsittelyssä.

Vanha jäänkuljetuslaatikko kalastusajoilta, josta tehtiin haudontakone, tilavuus on n. 50 litraa. Laatikon on hyvä olla paksuseinämäistä mallia eli styroxvahvuus 50 mm. Näille pöytäkoneille, joissa ei ole tuuletusta on muutamia ominaisuuksia, joista pitänee mainita eli vakaan haudontalämpötilan pitämiseksi kone olisi pidettävä tasaisessa huoneenlämmössa ja mieluusti yli +20 °C, +23-25 °C voisi olla ihannelämpö.

Kone sisältä, eli kuvassa näkyvä vastus on mallia itse valmistettu, kun niitä ei ollut valmiita saatavilla ja tehoja laskettiin siinä olevan n. 48 W. Aluksi kokeilimme konetta 26 W tehoilla mutta lämmön nousu oli liian hidasta joten pyörittelimme 3 vastuslankaa lisää, vastuksen keskellä 6 mm pleksissä on kiinni eetteritermostaatti, jonka vieressä näkyvät ledit.

Munahylly on tehty muovipintaisesta puutarhaverkosta, runko paksumpaa 1.4 mm langalla ja sen päälle tiheä verkko n. 50 mm pohjasta ylös, verkon alla vanha jääkaapin muovinen sulatusallas kosteuden lähteenä. Digitaalimittarit täytyy tarkistaa ennen kuin munat laitetaan koneeseen ja se onnistuu helposti vanhojen elohopeakuumemittareiden avulla. Paras/tarkin mittari jätetään koneeseen ja muutama kuumemittari kertomaan kuinka ylhäällä kussakin paikassa konetta lämmöt ovat käyneet. Mittarit nollataan aina koneen tuuletuksen yhteydessä päivittäin.

Kosteusmittari täytyy olla koneessa myös ja hyvä kosteus on n. 60 %, eri mittareissa on kyllä isojakin heittoja, kuvan mittarissa riittää kosteudeksi 55 %. Tämä kone ei myöskään sähkökatkoksista piittaa, virta otetaan 12 V akusta, jota lataa laturi jatkuvasti eli sähkökatkoksen sattuessa 60 Ah akku kyllä pitää koneen lämpimänä, vastuksen virrankulutus n. 3.7 A. Kyseinen ratkaisu on ehdottomasti turvallisin ja virtapiuhaan lisättiin vielä auton 10A sulake kaiken varalta.

Koneen lämmöt ovat koneen keskellä +37.8 °C ja reunoilla vastuksen kohdalla n.+38.2 °C, joten tuuletuksen yhteydessä munia voi siirtää keskeltä laidoilla ja päinvastoin. Kuvan punainen led-merkkivalo kertoo palaessaan milloin vastus lämpiää ja vihreä kertoo että koneeseen tulee virta, keskellä termostaatin säätötanko.

Kone on kuvassa juuri tuuletettu ja munia käännelty, joten lämmöt laskevat hetkellisesti alle +36 °C koneen sisällä mutta munissa lämpötilan lasku on pienempi. Laatikkoon täytyy tehdä myös riittävästi ilmareikiä, tässä laatikossa niitä on 14 kpl, 6 munahyllyn alapuolella ja 8 kannessa, kannen reijistä on myös helppo lorauttaa hiukan lämmintä vettä laatikon pohjalle jos on tarvetta kosteuden nostoon. Tähän koneeseen mahtuu n. 100 fasaanin munaa.

Tällaiseen pieneen styroxkoneeseen menee n. 55-60 fasaanin munaa, koneen kannen ilmareijät näkyvät koneen ollessa päällä, kannessa eetteritermostaatin säätötanko. Kanteen on myös syytä kirjoittaa kumpaan suuntaan käännettäessä lämpenee ja kylmenee. Laatikon tilavuus n. 25 L.

Tämäkin kone rakennettiin 12 V järjestelmään, kaapin lämmityksestä vastaa 4 kpl auton parkkivalon polttimoita. Tehoa on helppo lisätä suurentamalla polttimoa jos tarvetta ilmenee, tässä laatikossa 4 kpl 5 W polttimoa riittivät mainiosti. Termostaattia laskimme lähemmäs munatasoa, jotta lämmön heittelyt jäisivät pienemmiksi. Laatikon pohjalla on vesiallas vanhasta jääkaapista.

Kuvassa hautomakone TEHOEMO 200, jonka valmistanut aikoinaan puusepänliike S. Heino. Koneessa on puukuori ilman lämmöneristeitä, puukuoren sisäpuoli on kovalevysta ja levyn ja kuoren välissä on muutaman sentin ilmatila. Luulen että kone on valmistettu joskus 80-luvulla. Koneessa on 300 W lankavastus, jota katkoo eetteritermostaatti, pohjassa 8 ilmareikää ja katossa 2 säädettävää ilmareikää. Mainittakoon, että pohjasta 2 ilmareikää tukittiin koekäytössä. Luulisin että kone on aikoinaan suunniteltu kanan munille, joita mahdollisesti koneeseen mahtuisi n. 200 kpl niin kuin mallimerkinnästä voisi päätellä. Fasaanin munia koneeseen menee n. 300 kpl.

Koneen sisältä munahylly kääntimellä sekä kuoriintumishylly, vesikaukalo oli vielä kuvanottohetkellä vaiheessa, joten se ei näy kuvassa vielä. Eetteritermostaatti sijoitettiin luukkujen väliin keskellä konetta lähelle munahyllyjä, kun se alunperin oli katon rajassa.

Kokeilujen jälkeen koneeseen jouduttiin asentamaan laitetuuletin sekoittamaan ilmaa, koska koneen 300 W vastuksessa oli massaa niin paljon, että kaapin lämpö nousi yli asteen vielä termostaatin katkaistua virrat. Heitto oli alueella 36.5-39.6 °C eli yli 3 astetta. 60 mm laitetuuletin asennettiin koneen oikeaan sivuseinään n. 5 cm irti kyljestä ja n. 5 cm vastuslinjan alapuolelle. Huomattavaa oli, että koneen lämmöt munahyllytasolla putosivat n. 1.5 °C eli termaria käännettiin muutamia kertoja, kunnes lämpö rupesi vakiintumaan oikeaan arvoonsa. Hyllytasolla lämpö on nyt n. 37.7-37.9 °C niin kuin pitääkin ja tuulettimen ansiosta lämmönvaihtelut koneessa putosivat huimasti, kuinkahan lie kone toiminut aikaisemmin, epäilyttää hiukan...

Konetta on tarkoitus vielä hiukan parannella ja lisätä vesiastioihin pienet puhaltimet kosteustason nostamiseksi ja ilman alakierron parantamiseksi mutta niistä myöhemmin. Nyt on kuitenkin kone käytössä ja latasimme koneen koemielessä sadallakolmellakymmenellä fasaanin munalla, suop nähä kuis käy...

Tällaiselta näyttää koneen sisällä, termostaatin asennustapa näkyy hyvin kuvassa. Sokerinpalojen välissä kirkkaan muoviputken sisällä oleva lämpövaroke suojaa konetta ja ympäristöä missä kone sijaitsee mahdollisilta tulipaloilta ja haavereilta. Tämä varoke on astemäärältään +83°C eli siinä lämpötilassa lanka katkeaa jos esim. termostaattiin tulee jonkin vika eikä virta katkeakkaan, vaan vastus jää päälle.

Näitä tuulettimia löytää esim. vanhoista tietokoneista ja virtalähteistä, niillä hautomakoneiden ilman "sekoitus" ja siirto on helppo suorittaa, kyseisiä tuulettimia on 12 V sekä 220 V.
Ilman kostutusta kaapissa voidaan tehostaa laittamalla tuuletin puhaltamaan vesikaukaloon, tuuletin täytyy puhaltaa osittain vesipintaa vasten. Kostuttamista voidaan vieläkin lisätä vetämällä ilma esim. putken avulla kuumempana katonrajasta läheltä vastusta tuulettimelle.

Poikaslaatikot on hyvä kasata aikonaan, tällaisen laatikon etuna on, että laatikkoa voidaan liikutella koko pakettina vaikka linnut olisivat jo sisällä, laatikon mitat ovat 100cm x 120cm x 60cm. Tämän loovan työluukku näkyy verkossa laatikon oikeassa etureunassa, lintujen poissaollessa muhat ja hiekat on helppo vaihtaa kääntämällä ylin lisälaita taakse, se on saranoitu keskimmäisen ja ylimmäisen laidan välistä. Tätä ei tietysti voi käyttää silloin kun linnut ovat sisällä, sillä ne lentävät jo muutaman päivän ikäisinä.

Laatikon pohjalla on aaltopahvi kaksinkerroin, joka on helppo vaihtaa välillä ja sen päällä on hienoa hiekkaa ja sahanpurua. Juoma-automaatti on alimman lisälaidan alaosassa ja on malliltaan samanmoinen mitä käytetään minkkitarhoilla. Juomakuppiin on syytä laittaa pienet kivet kupin pohjalle siltä varalta, että joku juniori kaatuu sinne nokalleen, näin pienennetään poikasten hukkumisriskiä.

Lämpölamppu on sijoitettu n.65 cm korkeudelle pohjasta ja silloin se antaa lämpöä +19 °C huoneenlämmössä n. +37 °C ja himmennintoiminto päällä n. +30 °C. Himmentäjällä varustettua lampunsuojusta ei tarvitse välttämättä siirrellä siinäkään vaiheessa kun poikaset tarvitsevat vähemmän lämpöä, vaan silloin käytetään himmennintä eli pudotetaan lampusta tehoja, silloin myös virrankulutus laskee, himmennintoimintoa voi yleensä sisätiloissa käyttää jo 3-4 viikon iässä.. Me olemme käyttäneet punaista 250 W lämpölamppua, punainen valo ehkäisee nokkimista ja rauhoittaa poikasia laatikossa. Laatikon kansiverkkona käytettiin 19x19 mm rappausverkkoa, joka saa jäädä hiukan löysällekkin, lampun kannatinteline tehtiin 8mm harjateräksestä.

2004 keväällä hankittiin uusi kone, siis meille uusi, vanha käytetty Robbins-merkkinen, kone imee n. 2500 fasaanin munaa sisäänsä, toista osastoa on käytetty aiemmin kuoriintumisosastona, jolloin käännön tangot on riisuttu pois, kone kääntää munat haudontapuolella automaattisesti n. 1 tunnin välein.

Koneen ilmankosteus säädetään koneen takana olevilla hanoilla johon on liitetty painevesi, käytännössä hanoilla säädetään veden määrää koneen sisällä olevaan kosteutusverhoon. Sisällä koneessä on 2 kpl isoja n. 60-70 cm halkaisijaltaan olevia tuulettimia joten ilma kyllä sekoittuu ja vaihtuu. Koneen tasalämpoisyys oli meille iso yllätys, mittauspisteistä nurkista keskustaa ei löytynyt juuri lainkaan lämpötila-eroja.

Koneen säätö juuri menossa, termostaatteina koneessa on jonkinlaisia elohopeaputkiloita, en ole moisia ennen nähnyt mutta toimii hienosti kun löydettiin oikeat putket kehiin, niitä on kolme aina kerralla paikallaan.

Mittarit on kalibroitu niin että valkoisen tarran näyttämässä lukemassa mittari näyttää +37.8 °C eli koneen ylälämmöt nyt nurkassa +37.9 °C ja keskellä kaappia +38.00 °C ja alalämmöt +37.8 °C ja +37.9 °C.

Kosteussäädöt olivat hankalimpia, vanhat hanat ei oikein pitäneet kutiaan ja niitä piti seurata koko ajan ja säätää.

Kuvassa koneen säätötaulu, mitään ohjekirjaa kun ei ollut olemassa ja entinen omistaja ei konetta ollut käyttänyt lainkaan niin kaikki piti opetella kokeilemalla, merkkivalot onneksi toimivat kaikki mikä helpotti opiskelua huomattavasti eli näki mitä mistäkin napista tapahtui ja mikä oli vaikutus koneen käydessä.

Ensimmäinen n. 800 munan erä koneessa, kone näyttää toimivan hienosti...

Ensimmäiset pojat kuoriintuneet kuoriintumispuolella, koneen kuoriintumislaatikoissa on kyllä reilusti kehitettävää mutta meni näin kokeilussa nämäkin. Kone pestiin ja desinfioitiin huolella ennen käyttöönottoa mutta silti koneen sisuksiin oli kait jäänyt bakteereja, poikasia kuoli ensimmäisestä erästä muutamia kymmeniä. Eläinlääkäri EELASSA epäili tuota bakteerijuttua, kun kone tuotiin nykyisiin tiloihinsa niin lattialla oli vielä kuoriintumisjätteita ja vanhaa ulostetta n. 5 mm vahvuisesti. Kuivanut möhnä oli erittäin työläs poistaa ja ehkä sitä sitten saattoi johonkin jäädä, desinfiointi aineet kun ei pysty pudistamaan kiinteän kokkareen bakteereja...

Kone toimi ihan kohtalaisesti mutta töitä joudutaan talven aikana tekemään, että tulos saadaan nousemaan sille tasolle mihin tällainen kone pystyy, nyt tulos oli n. 60 % vaikka munia ei hirveesti valikoitu.

Sivun alkuun
Aloitussivulle
Seuraava ->